Kivet kasvavat Väinölässä

Kuihtumattomat kivet Väinölänrannassa.

KASVU

Kivet kasvavat Väinölässä.

Kasvun ihmeen näet tässä. Kukkien sijaan kivivuoret

kasvaa –

kivet ikinuoret.

Väinölänrannan esirakennustyöt maisematyöluvan turvin

Väinölänrannassa kaivetaan

Katso video:

https://www.youtube.com/watch?v=KYPNjfK__No

Jyväskylän Väinölänrannan kiistanalaisella kaavatontilla syksyllä 2016 aloitetut luvattomat läjitys- ja maansiirtotyöt ovat jatkuneet tiiviisti keväällä 2017. Tontin omistaja Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy on hakenut aiemmin luvattomalle työmaalle jälkikäteen maisematyöluvan, joka on myönnetty sille 03.05.2017 lupanumerolla 244-2017. Maisematyöluvassa annetaan lupa seuraaville toimenpiteille: tontin esirakentaminen, maanrakennus ja maanajo tontille.

Maisematyölupa on myönnetty Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:lle aikaisemman, tontin teollisuuskäyttöä koskevan kaavan perusteella. Väinölänrannan uusi kiistanalainen kerros- ja rivitalorakentamiseen tähtäävä kaava on Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Uusi kaava ei siis ole toistaiseksi lainvoimainen, eikä sitä ole sen vuoksi käytetty lupahakemuksen perusteena.

Käytännössä maisematyöluvan turvin suoritettavat maansiirto-, läjitys- ja tasaustyöt valmistelevat  tontille suunniteltua kerros- ja rivitalorakentamista. Esirakennustöiden ilmeisenä tarkoituksena on edistää uuden kaavan mukaista rakentamista ja estää tarkemmat maaperätutkimukset. Suuria kivimassoja ajetaan ja tasoitetaan yhä edelleen tontilla sijaitsevan saastuneen maaperän ja entisten teollisuusrakennusten jäämien päälle. Kivikasat sijaitsevat alueilla, joilta ei ole otettu ollenkaan maaperänäytteitä, ja joita ei ole todistettavasti puhdistettu.

Maisematyöluvan osalta naapureina on kuultu vain yhtä tontin rajanaapurina asuvaa maanomistajaa, tontin viereisen puistokaistaleen omistajana Jyväskylän kaupunkia sekä esirakennustöiden kohteena olevan tontin omistajaa Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:ta, joka omistaa myös varsinaisen työmaan vieressä sijaitsevan maa-alueen. Jyväskylän kaupunki on käytännössä myöntänyt luvan itse itseään kuullen tontin omistajalle. Tien toisella puolella asuvia naapureita tai kyläläisiä ei ole kuultu, eikä heidän mielipidettään ole tiedusteltu. Lupapäätöksestä ei ole erikseen tiedotettu.

Työmaalle aamuvarhaisesta iltamyöhään raskailla ajoneuvoilla ajettavat ja tasoitettavat kivimassat aiheuttavat alueella runsaasti meluhaittoja, eivätkä uutta kaavaa valmistelevat esirakennustyöt ole tontille myönnetyn maisematyöluvan mukaisia. Lupamääräyksissä todetaan mm. seuraavaa:

-       ”Täyttötyö tulee suorittaa järjestelmällisesti edeten siten, että ei muodostu suuria kasaumia. Täytöt tulee tasata työn etenemisen mukaan mahdollisimman lähelle lopullista tasaustasoa.”

-       ”Suoritettavat täyttötyöt tulee suorittaa siten, että mahdollisesti saastuneet maa-ainekset ja rakennusjätteet on poistettu, ja/tai niiden poistaminen mahdollistetaan ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa, ennen täyttötyön lopullista suorittamista.”

Todellisuudessa kivimassoja kasataan nyt jo useiden metrien korkuisiksi kasoiksi vanhan tehdasrakennuksen laatan päälle ja sen lähiympäristöön. Tältä alueelta ei ole olemassa lainkaan maaperäselvityksiä, joten kivilohkareiden läjitys- ja maansiirtotöillä estetään käytännössä entisen tehdasrakennuksen paikan ja sen pihapiirin lisätutkiminen sekä maaperäselvitysten tekeminen kokonaan.

Väinölänranta, Jyväskylä (2017)

Väinölänrannan kaava-alue on Päijänteen pohjoispään viimeisimpiä rakentamattomia ranta-alueita. Päijät-Hämeen hanke-esityksessä vuodelle 2016–2017 Päijänteellä on käynnissä UNESCO:n biosfäärihanke. Hanketta vievät eteenpäin Lahden seudun ympäristöpalvelut, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Hankkeeseen on budjetoitu miljoonaa euroa.

Kuntalaiset vastustavat Jyväskylän kaupungin Väinölänrantaan suunnittelemaa, rantaviivaan asti ulottuvaa kerrostalo- ja rivitalokorttelia ja toivovat, että alue kunnostettaisiin UNESCO:n hankkeeseen ja Pohjois-Päijänteen järvimaisemaan sopivaksi puisto- ja virkistysalueeksi. Sellaista ei Päijänteen pohjoispäässä ole, eikä ihan lähimaillakaan.

Pitkällä aikavälillä sitoutuminen UNESCO:n hankkeeseen ja Väinölänrannan kaavoittaminen Pohjois-Päijänteen järvimaisemien suurnäkymään sopivaksi viheralueeksi nostaisi Jyväskylän profiilia ja imagoa kulttuurin, koulutuksen, sivistyksen ja puhtaan luonnon edelläkävijänä.