Väinölänranta ilmakuvassa

Väinölänranta ilmakuvassa spiikattuna

Yllä olevasta linkistä pääsee katsomaan Väinölän kylän Youtube-kanavalle ladattua, spiikattua ilmakuvavideota. Video havainnollistaa alueen historiaa, nykyisyyttä ja alueelle suunniteltua Jyväskylän kaupungin kaavahanketta kerrostalo- ja rivitalokorttelina.

Alla oleva videoupotus saattaa näkyä blogissa laadullisesti heikompana kuin yllä olevan linkin takaa aukeava Youtube-video.

 

Väinölänrannan kaava-alue on Päijänteen pohjoispään viimeisimpiä rakentamattomia ranta-alueita. Päijät-Hämeen hanke-esityksessä vuodelle 2016–2017 Päijänteellä on käynnissä UNESCO:n biosfäärihanke. Hanketta vievät eteenpäin Lahden seudun ympäristöpalvelut, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Hankkeeseen on budjetoitu miljoonaa euroa.

Tontilla on ollut teollista toimintaa 1800-luvun lopulta lähtien: sahatoimintaa, laivojen, kattiloiden ym. koneiden valmistusta ja korjausta sekä viimeisimpänä kaatopaikkajyrien ja muovituotteiden valmistusta. Tämä loppui vuonna 1993, kun tuhopoltto hävitti tehtaan. Varsinkin tontin länsiosassa maaperä on tehdaskäytön takia ollut alttiina saastekuormalle.

Väinölänrannan tontti rajoittuu pohjoisesta Äijäläntiehen. Sen takana on Väinölän kylä, joka koostuu pelkästään omakoti- ja rivitaloasutuksesta. Lännessä tontti rajoittuu Väinölän telakkaan. Se on Päijänteellä harvinainen – ellei peräti ainut – telakka, jossa isotkin laivat voidaan vetää kuivalle maalle katsastusta varten. Tontin itäosa on Jyväskylän kaupungin omistamaa aluetta ja osaksi täyttömaata. Itäreunassa sijaitsee myös liito-oravien reviiri. Etelän suuntaan aukeaa Päijänne, josta lähimmällä vastarannalla näkyy Samulinniemen omakotialue. Näiden kahden rannan välistä kulkee laivareitti länteen Äijälänsalmen läpi Jyväsjärvelle ja Jyväskylän satamaan.

Tonttia halkoo kaksi uomaa, jotka näkyvät hyvin kuvassa. Läntinen uoma alkaa tontilta ja laskee Päijänteeseen. Tällä hetkellä uomassa seisoo haisevaa liejua, joka ilmeisesti tulee uomasta noin 20 m länteen olevasta maanalaisesta säiliöstä sulamisvesien nostattamana. Toista uomaa pitkin Päijänteeseen laskee kylää halkova, myrkkyojaksi sanottu puro. Puro on puhdistettu vaihtamalla maata. Puhdistus ei ole ulottunut puron latvalla olevaan sakeuttamisaltaaseen, johon ovat päätyneet aikoinaan alueella toimineen valimon ja pinnoituslaitoksen jätevedet.

Ilmakuvasta näkyvät hyvin vanhan, tuhopoltossa tuhoutuneen teollisuusrakennuksen perustukset, jotka ovat edelleen käsittelemättä, kuten maanalainen betonisäiliö.

Alue on vaikeakulkuista, risukkoista ja kivikkoista. Nykyisessä kunnossaan tontti ei houkuttele kävijöitä tai luonnonystäviä. Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin tehty havaintoja mm. viitasammakosta.

Jyväskylän kaupungin kaavasuunnitelma, jossa tontille rakennettaisiin kerrostalo- ja rivitalokortteli, käytännössä sulkee näkymän lisäksi kyläläisten ja kaupunkilaisten pääsyn Päijänteen rantaan. Alueelle kaavaillut viisikerroksiset kerrostalot tuhoaisivat koko kylämiljöön ja rantaviivalle aiotut rivitalot tekisivät rannasta yksityisen.

Väinölänrannan tontti soveltuisi kunnostettuna hyvin puisto- ja virkistysalueeksi. Sellaista ei Päijänteen pohjoispäässä ole, eikä ihan lähimaillakaan. Maaperää on jo tontin omistaja puhdistanut, mutta lisäpuhdistamista tarvitaan yhä, jotta alueesta saataisiin ihmisille turvallinen ja käyttökelpoinen. Kerrostalorakentamiselle löytyy vapaata maata yllin kyllin lähempänä kaupunkia ja palveluita.