Vastustettiinko Väinölänrannan kerrostaloja riittävästi?

Väinölän kylän asukkaat ovat toistuvasti vastustaneet Väinölänrantaan kaavoitettua kerros- ja rivitalorakentamista. Maalaismainen pientaloalue on haluttu säilyttää omaleimaisena alueena, ja sen muuttamista kerrostalolähiöksi on pidetty Jyväskylän kaupungilta huonona ratkaisuna.

Kamppailu oman asuinalueen puolesta kesti vuosikausia, kunnes se päättyi 12.7.2017 kaupungin voittoon. Korkein hallinto-oikeus antoi vielä kevättalvella 2017 kyläläisille mahdollisuuden antaa vastaselityksensä kaupungin vastineeseen ennen lopullista päätöstään. KHO päätti lopulta asian kaupungille myönteisesti. Päätös perustui lähinnä juridisiin muotoseikkoihin. Valittajiin liittyi loppuvaiheessa henkilöitä, jotka eivät olleet mukana aikaisemmissa valitusprosesseissa, ja toisaalta osa valittajista luovutti vetämällä viime hetkellä allekirjoituksensa pois. Valitusta ei tutkittu kummankaan ryhmän osalta lainkaan. KHO jätti myös tutkimatta valituksen sillä perusteella tehtynä, että kaavapäätös on Jyväskylän rakennusjärjestyksen vastainen.

Kyläläisten antama vastaselitys kaupungin vastineeseen on luettavissa kokonaisuudessaan alla.

Mitä kyläläisten vastaselityksessä KHO:lle tuotiin esiin? Pääosin samoja asioita kuin aikaisemmissakin valituksissa. Lisäksi näkemyksiä perusteltiin huolellisesti laadituin liittein.

Liitteinä olivat (7 kpl):

Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus 2015 – 2017 ja asumisvisio 2025

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kaavoitusohjelma/kaavoituskatsaus_jkl_2015_2017.pdf 

Klippejä (2 kpl) kokouksesta Äijälässä 17.5.2014, äänessä kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila

Videokooste Väinölänrannasta: ”Väinölänranta, Jyväskylä”

Kuvia Väinölänrannasta_Viemärivuoto

Liitekuvat_VRP_Luvaton rakennustyömaa

Varatuomari Lauri Pakan selvitys (17.01.2016)

 

Vastaselitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Väinölänrannan asemakaavamuutoksen hyväksymistä koskevassa valitusasiassa (koskien Jyväskylän kaupunginhallituksen selitystä)

Vastaselityksessä toistetaan kaikki aiemmin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä (päätöksen diaarinrot 00019/16/4103 ja 00036/16/4103) jätetyn valituksen perusteet liitteineen, sekä Jyväskylän kaupunginvaltuuston 30.11.2015/138 hyväksymän Väinölänrannan asemakaavan muutoksen, laajennuksen sekä asemakaavan liitetyn tonttijaon johdosta jätettyjen valitusten sisältö liitteineen.

Vastaselityksen täydennyksenä viitataan Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaukseen 2015–2017 ja asumisvisioon 2025. Täydennyksen tarkoituksena on kiinnittää Korkeimman hallinto-oikeuden huomio siihen, että Jyväskylän kaupunki ei noudata Väinölänrannan kaavassa omia periaatteitaan. Kaupunki sivuuttaa oman rakennusjärjestyksensä sen kanssa ristiriidassa olevan asemakaavan hyväksi vetoamalla soveltamisalaansa. Kaavoituskatsauksessa ja asumisvisiossa esitetään niin ikään kaupungin kaavoitus- ja asumisperiaatteet, jotka ovat ristiriidassa Väinölän kiistanalaisen asemakaavan kanssa. Kuntalaiset toivovat, että kaupunki myöntää rikkovansa periaatteitaan ja julkista imagoaan vastaan toimimalla käytännössä toisin kuin rakennusjärjestyksessään, kaavoituskatsauksessaan ja asumisvisiossaan ilmoittaa.

Lisäksi tuodaan Korkeimman hallinto-oikeuden tietoon Väinölänrannan kaava-alueella Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen aloitettu täysin luvaton ja siten laiton rakennustyömaa (maansiirto-, läjitys- ja kasaustyöt sekä tienpohjan rakentaminen), jolla vaikutetaan tämänhetkiseen kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä myös vaadittujen uusien maaperätutkimusten tekemiseen. Tehtaan vanhat rakenteet, joiden osalta ei ole tehty vielä yhtään maaperäselvitystä, on luvattomalla työmaalla peitelty massiivisten kivien ja maakerrosten alle, mikä käytännössä estää niiden mahdollisten myrkkyjäämien selvittämisen. Kivi- ja maakasoja on lisäksi pitkin poikin koko tonttia. Väinölänrannan kaava-alueelle ”Jyskän Väinölänranta” -nimisenä projektoitu työmaa-alue on saanut toimia luvatta puolen vuoden ajan, keskeneräisen valitusprosessin aikana. Maansiirto- ja läjitystyöt aloitettiin alueella pian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen syyskuussa 2016. Toiminnasta on sekä videoita että valokuvia. Väinölänrannan työmaalle ei ole hankittu mitään asianmukaisia lupia, minkä rakennusvirasto on vahvistanut 15.2.2017. Rakennusvalvonta ei ole ollut tietoinen Väinölänrannan tontin työmaasta. Naapureiden kuuleminen on jätetty tekemättä. Kaupungilta ei ole löytynyt mitään virallista ilmoitusta tai lupaa asiasta. Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n luvatonta rakennustyömaata on vaadittu suljettavaksi välittömästi kaupungin taholta 15.2.2017.

Jyväskylän kaupunki ja tontin omistaja Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy eivät ole myöskään huolehtineet tontin ongelmista esittämänsä mukaan. Vaarallista kannetonta kaivoa ei ole ympäristösuojelupäällikön määräyksen mukaan lainkaan korjattu, vaan se on pelkästään peitetty risuilla. Kaupungin selityksessä annetaan myös harhaanjohtavaa tietoa kaava-alueella tapahtuneen viemärivuodon ajankohdasta ja laajuudesta, mikä vastavalituksessa  osoitetaan sekä kirjallisesti että kuvallisesti. Viemärivuodon huolimaton ja piittaamaton hoito kertoo siitä, etteivät Jyväskylän kaupunki ja tontin omistaja Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy ole huolehtineet vastuullisesti Väinölänrannan kaava-alueen hyvästä hoidosta, kunnossapidosta ja ympäristön suojelusta.

Jyväskylän kaupunki käyttää selityksessään valituksen tehneistä kuntalaisista termiä ”valittajat”. Selvyyden vuoksi vastaselityksessä käytetään kaupungin selityksen laatijoista termiä ”selittäjät”.

1.    Korkeimman hallinto-oikeuden tutkimisvallasta

Selityksessään (diaarin:o 3067/1/16) Jyväskylän kaupunginhallitus tahtoo rajoittaa Korkeimman hallinto-oikeuden tutkimisvallan valittajien ennen valitusajan päättymistä esittämiin vaatimuksiin ja perusteisiin ja estää näin oikeuden jatkotutkimuksiin. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin voivansa suostua KHO:n tutkimisvallasta riippumatta lausumaan selityksessään oman näkemyksensä valituksessa esitetyistä perusteista.

Kaupunginhallituksen esittämä Korkeimman hallinto-oikeuden tutkimisvallan kyseenalaistaminen sekä valittajia kohtaan osoittama vähättely ovat linjassa Jyväskylän kaupungin Väinölänrantaa koskevan ylimielisen asenteen ja tosiasioiden peittelynhalun kanssa. Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaukseen 2015–2017 sisältyvässä Asumisvisio 2025:ssä todetaan piirrosten ja tekstien avulla (sivu 3), että kaavoitusprosessiin kuuluu ”monta työvaihetta, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua”. Visiossa nämä vaiheet ovat ”Aloitusvaihe, Luonnosvaihe, Ehdotusvaihe ja Hyväksyminen.” Väinölänrannan asemakaava on hyväksytty kuntalaisten kriittisistä vastaväitteistä riippumatta ja sallimatta lisätutkimuksia. Väinölän asukkaiden mahdollisuutta osallistua kaavoitusprosessin eri vaiheisiin on rajoitettu menettelemällä lain hengen vastaisesti, samaan tapaan kuin kaupungin selityksessä pyritään rajoittamaan Korkeimman hallinto-oikeuden tutkimusvaltaa. Kyläläisten kuuleminen on ollut käytännössä täysin nimellistä, näennäistä ja muodollista, ja se on perustunut lain minimivaatimusten täyttämiseen paperilla. Kuntalaisia ei ole aidosti huomioitu päätöksenteossa. Asemakaavamuutos on esitelty heille alusta asti ilmoitusluontoisen kaltaisena asiana, ja kaavaa koskevat päätökset on saneltu ilman todellisia vaihtoehtoja. Valituksiin on vastattu korottamalla rangaistuksenkaltaisesti Väinölänrannan kerrostalojen kerroslukua alun kahdesta kerroksesta viiteen. Väinölänrannan asemakaavan ja tonttijaon muutokset on hyväksynyt (vrt. ”Hyväksymisvaihe”) yksipuolisesti sama taho, joka on ne laatinutkin.

Kuntalaisten valitus koskee Hämeenlinnan hallinto-oikeuden asiassa tekemää päätöstä aikaisempien Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöstä koskeneiden valitusten jälkeen. Kaikki uudet asiassa esille tulevat seikat tulee silti ottaa huomioon ja tutkimuksia täytyy voida jatkaa, vaikka kaupungin selityksessä pyritään rajoittamaan sekä Korkeimman hallinto-oikeuden tutkimusoikeutta että kuntalaisten pyyntöä täydentää valitustaan. Kaava-alueella tapahtunut viemärivuoto ja siihen kohdistuneet toimenpiteet halutaan myös rajata valituksen piiristä vetoamalla siihen, ettei kuntalaisten valitus muka liittyisi lainkaan Väinölänrannan ympäristöasioihin, koska ”valituksenalainen päätös koskee Väinölänrannan asemakaavan hyväksymistä”. Tällainen kaupungin selittäjien perustelu on kestämätön, koska asemakaavapäätökseen kohdistuvan valituksen keskeisinä  perusteluina ovat juuri Väinölänrannan ympäristökysymykset. Siksi kuntalaisten on saatava osoittaa, kuinka huonosti sekä Jyväskylän kaupunki että tontin omistaja Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy ovat Väinölänrannan kunnosta huolehtineet.

2.    Rakennusjärjestyksestä ja asemakaavasta

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä koskevassa valituksessa tuotiin esiin, että Väinölänrannan kaava on ristiriidassa Jyväskylän kaupungin oman rakennusjärjestyksen ja rantarakentamisen periaatteiden kanssa. Jyväskylän kaupunginhallitus myöntää valitusperusteen sinällään oikeaksi, mutta vetoaa selityksessään siihen, että rakennusjärjestyksen soveltamisalan mukaan asemakaavan määräykset menevät yksityiskohtaisuudessaan rakennusjärjestyksen edelle. Kaupunki katsoo, että se voi soveltaa omia periaatteitaan joustavasti ja ohittaa ne omilla asemakaavamääräyksillään, koska se on laatinut Väinölänrannan asemakaavan määräyksiltään erilaiseksi verrattuna niin ikään tarkasti ohjeistettuun kaupungin omaan rakennusjärjestykseen. Koska kaupungin rakennusjärjestyksenkin ohjeet ja rantarakentamisen määräykset ovat varsin yksityiskohtaiset, Jyväskylän kaupunki esittää, että mikäli asemakaava ja rakennusjärjestys ovat keskenään ristiriidassa, asemakaava ohittaa rakennusjärjestyksen.

Kaupungin selityksessä todetaan: ”Asemakaavan määräyksiä noudatetaan rakennusjärjestyksen määräysten sijasta määräysten ollessa ristiriitaisia. Asemakaavan tavoitteet ovat vastaavat kuin rakennusjärjestyksessä. Asemakaavalla voidaan ottaa rakennusjärjestystä yksityiskohtaisemmin huomioon alueen erityisolosuhteet kuten direktiivilajien suojeluvaatimukset, rantarakentamisen edellytykset ja yleisten alueiden suunnittelu.” Väinölänrannan kiistanalainen kaava ei selvästi ole vastaava kaupungin rakennusjärjestyksen kanssa, tai muuten kaupungin ei tarvitsisi lainkaan selitellä, miksi asemakaava tässä nimenomaisessa ristiriitaisessa tapauksessa menee rakennusjärjestyksen edelle. Toisin sanoen kaupungin selittäjät eivät voi loogisesti väittää, että Väinölänrannan kaava on yhtä aikaa sekä vastaava että ristiriidassa kaupungin oman rakennusjärjestyksen kanssa. Mitä tulee väitteeseen, että Väinölänrannan kaavan yksityiskohtaisuudella pyrittäisiin nimenomaan alueen erityisolosuhteiden ja rantarakentamisen edellytysten huomioonottamiseen, se ei pidä paikkaansa. Väinölänrannassa ei ole mitään sellaista erityistä olosuhdetta, joka edellyttäisi rakentamisen aivan rantaviivaan asti, tai korkeat kerrostalot. Päinvastoin, Väinölänrannan tontin pohjaa on käytännössä korotettava reippaasti, jotta asemakaavan määräykset tulva- ja sortumariskien osalta voitaisiin toteuttaa. Uimakelvottoman rannan pohjaan on sedimentoitunut 20 cm paksu saaste- ja myrkkykerros, jonka poistoyritys voi pahimmillaan aiheuttaa vesistössä ja koko alueella ympärisökatastrofin. Väinölänrannan erityisolosuhteena on juuri maaperän ja järvenpohjan teollisuuskäytön aikainen saastuminen (raskasmetalliöljyä, PCP:tä, jne.). Erityisolosuhteena tontin ja rannan vesistönpohjan saasteet eivät ole mikään edellytys tai erityinen syy rantaviivaan asti ulottuvalle rantarakentamiselle ja korkeille rivi- ja kerrostaloille.

Valittajien tarkoituksena on kiinnittää Korkeimman hallinto-oikeuden huomiota siihen, että Jyväskylän kaupunginhallitus ei sitoudu aidosti omaan rakennusjärjestykseensä tai julkisiin rantarakentamisen periaatteisiinsa. Käytännössä kaupunki soveltaa omia ohjeitaan kuten haluaa laatimalla ja hyväksymällä mielivaltaisesti milloin minkäkinlaisia asemakaavoja, joiden määräyksillä voidaan aina kumota rakennusjärjestyksen kaltaiset tarkat ohjeet ja periaatteet. Periaatteiden sivuuttamista voidaan pitää periaatteettomuutena. Voidaan kysyä, mitä tarkoitusta Jyväskylän rakennusjärjestys ylipäätään palvelee, jos kaupunki ei aidosti sitoudu sen noudattamiseen? Mihin tarkkaa ja yksityiskohtaista rakennusjärjestystä ylipäätään tarvitaan, jos mikä tahansa asemakaava, joka joutuu rakennusjärjestyksen kanssa ristiriitaan, asetetaan aina etusijalle?

Kaupunginhallitus ilmoittaa selityksessään, että ”asemakaavoituksen ja rakennusjärjestyksen tavoitteet toimivan elin- ja toimintaympäristön ohjaamisesta ovat yhtenevät”. Väinölänrannan asemakaavassa on ollut kyse nimenomaan kaupungin Väinölän kylän alueeseen ja sen asukkaisiin kohdistuvasta ”ohjaamisesta”. Kyläläiset olisivat enemmän esimerkiksi toimivan elin- ja toimintaympäristön huomioonottamisen ja sen kestävän kehittämisen kannalla. Kuntalaiset ovat kokeneet Jyväskylän kaupungin suorittaman ”tavoitteellisen ohjaamisen” yksipuolisena sanelupolitiikkana.

Jyväskylän kaupunginhallitus pitää Väinölänrannan asemakaavaa hyvänä pelkästään siksi, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sen, ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumileimasimen tavoin toistanut tämän päätöksen. Kuntalaiset sen sijaan kyseenalaistavat ympäristöön täysin sopimattoman asemakaavan, hallinto-oikeuden päätöksen ja  kaupunginhallituksen selityksen. Viranomaisten hyväksyntä ei tee asemakaavasta hyvää, jos ihmiset, joita kaava suoraan koskee, pitävät sitä huonona.

Kuntalaiset haluavat kiinnittää Korkeimman hallinto-oikeuden huomiota kaupunginhallituksen selityksessä niihin kohtiin, joissa puututaan Väinölänrannan kaavaa vastustavaan kritiikkiin koskien kaava-alueen vaikutuksia alueen terveellisyyteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja näkymään. Kaupunginhallituksen selityksessä ei oteta lainkaan kantaa näköhaittojen lisäksi rakentamisesta seuraaviin väistämättömiin melu- ja liikennehaittoihin, joita aiheutuu sekä pitkästä rakennusajasta että useiden satojen ihmisten tiiviistä kerrostaloasumisesta. Kuntalaisille asiaa selittänyt ja kaavasta vastaava kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila on arvioinut rakennusvaiheen voivan kestää jopa kymmenisen vuotta. Jatkuva raskas liikenne ja meteli maalaismaisessa kylämaisemassa ja sen pikkuteillä eivät koko rakennusaikana tai sen jälkeenkään edistä alueen terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä tai ylipäätään hyvinvointia.

Kaupunginhallitus viittaa asemakaavan sisältövaatimuksiin ja väittää pelkillä sanoillaan toteuttavansa vaaditut edellytykset terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä. Väinölänrannan kaava ei selittäjien mielestä aiheuta elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä eikä aseta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa. Väitteen tueksi selityksessä esitetään vain kuntatason oma päätös, jota tuetaan hallinto-oikeuden päätöksellä. Kaupungin mielestä kaava on siis kaikin puolin hyvä, jos niin sanotaan ja on tehty päätös jos toinenkin. Tätä voi pitää kehäpäätelmänä. Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön sekä näkymähaitan osalta kaupungin selityksessä vedotaan sivulla 9 maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2. ja 3. momentteihin, sivulla 12 maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3. momenttiin, ja lopulta sivulla 14 maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3. momenttiin.

Jyväskylän kaupungin selityksessä ei oteta mitään kantaa väistämättömiin melu- ja liikennehaittoihin, eikä myöskään muihin kuntalaisten valituksessaan esittämiin haittoihin, kuten täysin elinvoimaisen ja vireän kyläyhteisön infrastruktuurin, ilmeen, identiteetin, yhteisen rantamaiseman ja kaikkien turvallisen ja viihtyisän yhteisöasumisen edellytysten tuhoamiseen. Varatuomari Lauri Pakan tekemä selvitys (17.01.2016), joka on myös Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen liitteenä, osoittaa Väinölänrannan kaavan haitat kyläläisille aivan kiistattomasti. (Selvitys liitteenä.)

Lain kirjaimen lisäksi kaupunginhallituksen tulisi pohtia sitä, toteutuuko lainsäätäjän tarkoittama lain henki Väinölänrannan kaavassa ja Jyväskylän kaupungin täysin tulkinnanvaraisissa väittämissä, jotka koskevat kuntalaisten elinympäristön laatua. Maankäyttö- ja rakennuslain paria pykälää tai momenttia toistelevan kaupunginhallituksen selityksen perusteella voidaan esittää epäilys selittäjien tietynlaisesta huolettomuudesta tai huolimattomuudesta. Suppea selityksen perustelu voi antaa viitteitä siihen, ettei asiaa ole viitsitty pohtia perustellusti ja puolueettomasti kaikilta osin. Kuntalaisten elinympäristöstä päätettäessä tulisi ottaa huomioon Suomen perustuslain 20 §, jossa sanotaan: ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” Kuntalaisilla on perustuslaillinen oikeus vaikuttaa elinympäristönsä vastuulliseen suojelemiseen. Kansalaisten oikeusturvasta on annettu määräys perustuslain 21 §:ssä, koskien jokaisen oikeutta tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta, samalla kun taataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon. Kaikkia koskevista perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista on määrätty perustuslain 22 §:ssä. 

Millä oikeudella kaupunginhallitus luulee tietävänsä Väinölän kylän asukkaiden puolesta, mikä on kenellekin merkityksellistä tai kohtuutonta? Kaupunginhallituksen selityksen perustelematon väite, ettei Väinölänrannan kaava muka aiheuta alueen asukkaille elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta rajoitusta tai haittaa on täysin kiistanalainen kanta, jota ei tule ohittaa kevytmielisesti yhdellä tai kahdella maankäyttö- ja rakennuslain pykälällä. Kohtuuden tai kohtuuttomuuden, viihtyisyyden tai epämiellyttävyyden, turvallisuuden tai turvattomuuden, ympäristön merkityksellisyyden tai merkityksettömyyden kokemusten, sekä terveellisten (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys) ja terveydelle haitallisten seikkojen luotettava arviointi ja mittaaminen on Väinölän nykyisten ja tulevien asukkaiden yksityisissä ja yhteisissä kokemuksissa oikeasti täysin mahdotonta ilman asiaa koskevia valideja selvityksiä ja tutkimuksia. Väinölän nykyisten ja kerrostaloalueelle houkuteltavien uusien asukkaiden osalta nämä seikat ovat aivan arvauksen varassa. Yksikään virkamies Jyväskylän kaupunginhallituksessa tai Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ei voi varmuudella arvioida tai ennustaa, saati tietää, millaisia kokemuksia Väinölänrannan asemakaavan toteuttaminen osin saastuneelle maaperälle ja täysin saastuneeseen rantaan tulevaisuudessa oikeasti tuottaa. 

Kuntalaisten elinympäristöön vaikuttavan Väinölänrannan kaavan vaikutusten laatua koskevia väittämiä ei voi ratkaista suoraan ja todistusvoimaisesti Väinölänrannan asemakaavan hyväksi pelkästään kaupungin virkamieskunnan tai hallinto-oikeuden tekemän päätöksen perusteella. Argumentoinnin tueksi tarvitaan luotettavasti mitattavaa aineistoa ja tieteellisesti tutkittua tietoa. Alueella vuosikymmenien ajan asuneiden kyläläisten omien mielipiteiden, todellisten kokemusten ja niin sanotun hiljaisen tiedon kuuleminen on asian selvittämiseksi ratkaisevan tärkeää. Luotettavaa ja tieteellisesti validia tietoa voidaan saada myös esimerkiksi riittävän pitkällä aikavälillä toteutetun etnometodologisen tai etnografisen haastattelu- ja seurantatutkimuksen kautta. Väinölänrantaan suunnitellun kerrostaloalueen tai Väinölän nykyisten asukkaiden terveyteen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja ei voi kattavasti arvioida eikä niiden laatua osoittaa Jyväskylän kaupungin selityksessään esittämien väittämien tai Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisiksi, jollei kaupungin selityksiä ja hallinto-oikeuden päätöstä perustella luotettavasti kentältä kerätyn aineiston analysoinnista saaduilla tutkimustuloksilla. Tutkimusaineisto tulee hankkia eettisesti kestävillä tutkimusmenetelmillä ja se on vahvistettava tutkimustyön etiikkaa valvovan tutkimuseettisen toimikunnan myöntämällä luvalla.  

Kaupunginhallituksen selityksessä käytetään monia arvolatautuneita käsitteitä täysin asiantuntemattomasti ja pinnallisesti. Millaiset kokemukset ovat Väinölän asukkaille merkityksellisiä? Ja mistä me tiedämme sen? Ensimmäinen kysymys koskee olemassaolevaa eli ontologiaa, jälkimmäinen kysymys tietoamme eli epistemologiaa. Ontologisia kysymyksiä ei pidä sekoittaa epistemologisiin. Se, mitä Väinölänrannan kaavahanke on ja mitä se merkitsee todellisuudessa, ja toisaalta se, mitä tiedämme siitä esimerkiksi virkamiesten päätösten perusteella, ovat aivan eri asioita. Jyväskylän kaupungin selityksestä puuttuu argumentoinnin kannalta aivan keskeisten käsitteiden ammattimainen analyysi ja pohdinta. Lain kirjaimen ja lain hengen tulkinta ovat sekä kaupungin selityksessä että kaavoittajan toiminnassa täysin epätasapainossa. Käsitteiden käytön puolinaisuus ja argumentoinnin ylimalkaisuus ovat ehdottomasti hyvän hallintotavan vastaisia piirteitä.

Jotta tiedettäisiin, mikä on Väinölän kylän asukkaille esimerkiksi merkityksellistä, täytyy ensin ymmärtää, mitä merkityksellisyys käsitteenä ylipäätään tarkoittaa. Tutkimusten mukaan merkityksellisyyden käsite liittyy psykosemioottisen sisältönsä osalta vahvasti subjektiivisiin elämyksen ja kokemuksen käsitteisiin. Elämys ja merkitys ovat tiedostetun kokemuksen kaksi eri puolta tai aspektia. Jokaisella yksityisellä kokemuksella on oma merkitys- ja elämyssisältönsä. Kokemuksessa merkitysulottuvuus ilmenee merkityssuhteena ja elämysulottuvuus elämystilana. Joissakin kokemuksissa painottuu enemmän elämys ja elämyksellisyys, toisissa merkitys ja merkityksellisyys.

Väinölän kylän asukkaiden yksityisten ja yhteisten kotiseutuun ja sen maisemaan liittyvien elämysten ja kokemusten merkityksellisyyden vähättely kaupungin selityksessä ei ole kohtuullista. Se ei edistä kestävän kaupunkirakentamisen ideaa tai lisää alueen todellista hyvinvointia, viihtyisyyttä, terveyttä tai turvallisuutta. Väinölän asukkaiden tunnetasolla merkityksellisiksi kokemat luontoelämykset sekä omakohtaisesti merkittävät kokemukset omasta kotiseudustaan, sen sosiaalisista vahvuuksista ja arvoista ovat asioita, joita kaavoitus- ja hallintoviranomaiset eivät yksinkertaisesti voi ohittaa yksipuolisella toteamuksella, ettei Väinölänrannan kaavan mukainen raju muutos elinympäristössä muka olisi kyläläisten elämänlaadun kannalta ”erityisen merkityksellistä” tai ”kohtuutonta”. Kuntalaisille Väinölänrannan kaavalla on aidosti erityisen suurta merkitystä, ja sen tuomia haittoja pidetään täysin kohtuuttomina, minkä raskas ja vuosia jatkunut valitusprosessikin omalta osaltaan todistaa.

  

3. Ranta-alueen kasvillisuudesta, eläimistöstä sekä maaperä- ja luontoselvityksistä

Väinölänrannan ranta-alueen kasvillisuuden osalta Jyväskylän kaupungin selityksessä vedotaan asemakaavaan, jolla kaupunki ohittaa oman rakennusjärjestyksensä. Alueen eläimistöön kaupunki ei ota kantaa muuten kuin luontoselvitysten osalta, jolloin kaupunki ilmaisee tietämättömyytensä ja epäilynsä uusista alueella ilmenneistä lajeista. Kaava-alueen rajalla ja Äijäläntiellä on havaittu liito-oravien lisäksi suojeltavia lepakoita, ja tontin lähistöllä sijaitsevassa kosteikossa asuvista viitasammakoista on myös todistajanlausuntoja.

Selityksessään Jyväskylän kaupunki pitää Väinölänrannan aluetta nykyisin pelkkänä harmittomana ja arvottomana joutomaana, jonka taannoiset maaperätutkimukset ja luontoselvitykset ovat ”riittäviä”. Kaupungin selitystä valmistelleet ja siitä vastaavat virkamiehet eivät ole toimineet tehtävässään vielä silloin, kun tontin omistaja Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy on ilmoittanut ensimmäisten massasiirtojen alkaneen. Äijälän talossa 7.5.2014 pidetyssä kokouksessa kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila kertoi Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n palveluksessa olleen Jussi Holmströmin väittäneen Väinölänrannan puhdistustöihin käytetyn vuosina 2004, 2005 ja 2009 jopa 500 000 euroa, jolla olisi kuljetettu pois peräti 19 000 tonnia saastunutta maata, mitä ei myöskään ole näytetty kuntalaisille toteen. Kokonaisuudessaan nauhoitetussa kokouksessa kaavoitusarkkitehti Tommila kertoo: ”Suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva Väinölän entinen konepaja-alue, sitä on kunnostettu massapainolla vuosina 2004 ja 2005 sekä syksyllä 2009. Jussi Holmström Vaajakosken Rakennuspalvelusta sanoi mulle – en tiedä onko totta – sano että ne on 500 000 euroa käyttäny tuon puhdistamiseen. Se on aika iso raha. Että kyllä ne ihan tosissansa niinko tohon on rakentamassa tota rantaa. Se, siellä on ollut paljon sitä tavaraa, niin kuin tossa lukee, että maita poistettiin yhteensä noin 19 000 tonnia. Että kyllä se aika surutonta se luonnon, niinku tota, saastuttaminen on ollut aikanaan, että siellä on ollut kaikkea mahdollista, ihan niinku raskasmetalliöljyä, PCP:tä ja...” (Ääniklippi Äijälän kokouksesta 17.5.2014, 0:12–0:55. Ääniklippi liitteenä.)

Puolen miljoonan euron puhdistustöihin käytetystä summasta tai 19 000 tonnin maansiirrosta Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy ei ole antanut mitään konkreettisia todisteita, kuten ei kaupungin selityksessä mainituista 400 000 euron puhdistuskuluistakaan. Tällä hetkellä konepajan alueelle (mm. vanhan rakennuksen laatan päälle ja sen lähiympäristöön, mistä ei ole olemassa lainkaan maaperäselvityksiä) on ajettu laittomasti ja ilman asianmukaisia lupia runsaasti maata ja isoja kivimassoja, joten rakennuksen paikan ja sen pihapiirin lisätutkiminen ja maaperäselvitysten tekeminen on käytännössä estetty. (Liitteenä kuvamateriaalia.) Jyväskylän kaupunki on 15.2.2017 ilmoittanut, ettei se ole antanut lupaa Vaajakosken Rakennuspalvelun edellä kuvatulle toiminnalle. Voidaan kysyä, mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä kiistanalaisen kaavatontin omistajan puoli vuotta kestäneen luvattoman rakennustyömaatoiminnan johdosta?

On myös selvitettävä, liittyvätkö aikoinaan suoritetut muutamien maamassojen siirrot lähinnä alueella tehtyihin purkujätekasojen siirtoon ja pois kuljetukseen, vai onko kyse oikeasti saastuneen maaperän puhdistamisesta. Kyläläisten havaintojen mukaan alueelta on poistettu vain saasteetonta purkujätettä ja murskekasoja niiden aiheuttamien pölyhaittojen takia, eikä tätäkään maa-ainesta voi laillisesti käyttää edelleen. Väitetystä saastuneen maan kaivamisesta ja sen puhdistamisesta ei ole tehty mitään havaintoja.

Kaupungin selityksessä myönnetään rannassa järvenpohjaan sedimentoituneiden saasteiden, myrkkyjen ja raskasmetallien puhdistustarve. Selityksessä asia ohitetaan lyhyesti ilmoittamalla vain järven pohjaan saastuneen sedimentin arvioitu paksuus (20 cm) ja että ranta on ”mahdollista kunnostaa rakentamistoimenpiteiden alkuvaiheessa pois kuljettamalla”. On täysin selvittämättä, kuinka tällainen järvenpohjan puhdistaminen käytännössä tapahtuu turvallisesti, ja voiko kaupunki taata, etteivät myrkyt leviä operaatiossa vesistöön laajemmin ja katastrofaalisin seurauksin. Rantaan asti suunniteltujen rivitalojen asukkaiden terveydestä ja turvallisuudesta kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila totesi Äijälän talossa 7.5.2014 pidetyssä kokouksessa, ettei Väinölänrantaan kannata viedä lapsiaan uimaan tai kahlaamaan: ”Tällä hetkellähän tonne ei kannata sitten lapsiansa viedä uimaan, se ei ole semmoista aluetta, siinä ei kannata kahlata tossa vedessä [--] Se ei ole virallinen uimaranta, siellä ei kannata uida. En ainakaan mää omia lapsiani veisi tohon uimaan.” (Ääniklippi Äijälän kokouksesta 17.5.2014, 0:36–0:46 ja 1:20–1:26. Ääniklippi liitteenä.) Onko Väinölänrannan suunnittelussa otettu riittävästi huomioon, millaisia seurauksia järvenpohjan puhdistustoimenpiteillä voi epäonnistuessaan pahimmillaan olla? Voivatko sedimentoituneet saasteet levitä vahingon seurauksena laajemmalle Päijänteen vesistöön, kun niihin kajotaan?

Maaperäselvityksistä kaupungin selittäjät toteavat: "Maaperäselvitysten vanhentumisesta oikeusprosessin aikana todetaan lähtökohtaisesti samaa kuin luontoselvitysten osalta. Kaavan selvitysten riittäyyttä on arvioitava päätöksenteon hetkellä eikä päätöksenteon jälkeinen olosuhteiden muutos tee selvityksiä riittämättömiksi." Kaupungin selityksessä myönnetään, että alueen olosuhteet voivat muuttua kaavoituspäätöksen jälkeen. Toisaalta kaupunki ei halua sallia lisätutkimuksia, tai ottaa huomioon kuntalaisten omia havaintoja alueen muutoksista. Kaupungin linjaus, ettei mitään uusia selvityksiä tarvita, vaikka alueella tapahtuisi mitä hyvänsä päätöksenteon jälkeen, sulkee mahdollisuuden kaiken uuden näytön esittämiseltä ja lisätutkimuksilta. Samalla kaupunki käytännössä pesee kätensä alueen ja rannan osalta sekä varmistaa selustansa siltä varalta, että maaperässä tai rannassa ilmenisi päätöksenteon jälkeen uusia terveys- ja turvallisuusriskejä.

Väinölänrannan kaava-alueen tämänhetkiseen kasvillisuuteen ja eläimistöön ja myös päivitettäviksi vaadittujen maaperätutkimusten tekemiseen vaikuttaa alueella hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen syksyllä 2016 aloitettu massiivinen maansiirto-, läjitys- ja kasaustyömaa. Alueella kaivetaan konein ja sinne on tuotu monta kertaa tunnissa rekkalasteittain maata sekä suuria määriä isoja kivenlohkareita. Tontille on rakennettu uusi tienpohja rakentamista, työkoneita ja raskaita ajoneuvoja varten. Melu- ja näköhaitat lähinaapurustossa ovat olleet merkittäviä. Kaivaminen on voinut alkaa hyvin varhain aamulla ja jatkua myöhään iltaan, ja raskaita ajoneuvoja on kulkenut jatkuvasti tuomassa tontille lisämaata ja kiviä pitkin päivää. On selvitettävä, miksi lisämaata alueelle ajamalla peitellään mahdollisten maaperäselvitysten kohteita, kuten entisen konepajan rakenteita ja sen lähiympäristöä, ja siten joko tahallisesti tai tahattomasti hävitetään todisteita maaperän todellisesta laadusta. Tehtaan vanhat rakenteet, joiden osalta ei ole toistaiseksi tehty yhtään maaperäselvitystä, on nyt työmaalla peitelty kivillä ja maakerroksilla, jottei niitä voitaisi tutkia mahdollisten myrkkyjäämien selvittämiseksi. Konepajan vanhoja perustusrakenteita ei ole tiettävästi koskaan tutkittu, eikä tiedetä, onko laatan alla esimerkiksi kellarikerroksia. Vanhoja rakenteita ei ole poistettu tontilta, ja nyt ne ovat jääneet isojen kivimassojen alle. 

Kaupunkialueella tapahtuva kaivaminen ja läjittäminen on luvanvaraista. Kasaaminen ja maan varastointi vaatisi vähintääkin maisemointiluvan. Tontin omistajan, Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n, toiminnan laillisuutta on ryhdytty selvittämään. On ilmennyt, että Väinölänrannan kaava-alueesta on tehty työmaa-alue projektinimellä ”Jyskän Väinölänranta”. Työmaalla on aloitettu toiminta keskeneräisen valitusprosessin aikana pian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen syyskuussa 2016. Väinölänrannan rakennustyömaalle ei ole hankittu mitään asianmukaisia lupia, minkä rakennusvirasto on vahvistanut 15.2.2017. Rakennusvalvonta ei ole ollut tietoinen tontin työmaasta. Naapureiden kuulemista ei ole tehty. Kaupungilta ei ole löytynyt mitään virallista ilmoitusta Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n hankkeista ja toimista. Rakennustyömaata on vaadittu suljettavaksi välittömästi kaupungin taholta 15.2.2017. Kaupungin selityksessä dokumentoitu ympäristösuojelupäällikön tontin omistajalle määräämä vanhan kaivon korjaus on myös jätetty kokonaan tekemättä, ja kaivo on pelkästään peitelty risuilla.

4. Viemärivuodosta

Kevällä 2016 Väinölänrannan kaava-alueella havaittiin huomattava viemärinvuoto. Kaupungin selityksessä pyritään saamaan viemärivuoto ja siihen kohdistuneet toimenpiteet kokonaan pois valituksen ja lisätutkimuksen piiristä vetoamalla siihen, ettei Väinölän asukkaiden tekemä valitus muka liittyisi Väinölänrannan ympäristöasioihin, koska ”valituksenalainen päätös koskee Väinölänrannan asemakaavan hyväksymistä”.  Tällainen perustelu on kestämätön, koska asemakaavapäätökseen kohdistuvan valituksen yhtenä tärkeimpänä perusteluna ovat nimenomaan Väinölänrannan ympäristökysymykset. Siksi kuntalaisten on tärkeää voida osoittaa, kuinka huonosti sekä Jyväskylän kaupunki että tontin omistaja Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy ovat kaava-alueen kunnosta huolehtineet. Ympäristöasioihin suhtautuminen on ollut täysin välinpitämätöntä ja holtitonta. Kaupungin selittäjät antavat viemärivuodon kestosta ja siksi myös sen arvioidusta laajuudesta täysin harhaanjohtavaa tietoa. Vuodossa ovat yhdistyneet vanhat teollisuusaikaiset saasteet ja uudet viemärivedet, jotka ovat saaneet valua avo-ojaan ja rannan vesistöön vapaasti useiden viikkojen ajan eikä vain kolme vuorokautta, kuten sekä kaupungin selityksessä että Jyväskylän Energian raportissa annetaan ymmärtää.

Kaupungin selityksessä esitetty Jyväskylän Energian raportti ei ole yhteneväinen todistajien havaintojen ja ilmakuvan kanssa. Jyväskylän Energian ilmoituksen mukaan vuoto olisi havaittu ja loppunut 13.4.2016, ja arvioitu vuotomäärä olisi ollut noin 130m3. Tukoksen kestoksi on väitetty 3 vuorokautta. Tämä on täysin harhaanjohtava ja aliarvioitu arvio. Tosiasiassa vuoto havaittiin Väinölässä erittäin voimakkaan hajun perusteella jo useita viikkoja aikaisemmin. Hajun aiheuttajaa käytiin etsimässä, tutkimassa ja kuvaamassa viikon päästä ensimmäisestä aistinvaraisesta hajuhavainnosta. Viemärivuotopaikka kuvattiin 20.3.2017  ja 23.3.2016. (Kuvamateriaalia liitteenä.)

Käytännössä vuotojäte sai aivan vapaasti ja kenenkään viranomaisen asiaan puuttumatta valua ympäristöön monen viikon ajan ennen kuin Jyväskylän kaupunki tai Jyväskylän Energia ryhtyivät mihinkään toimenpiteisiin. Yöaikaan tapahtunut vuotojätteen laskeminen suoraan Päijänteeseen voidaan todistaa silminnäkijähavainnolla ja ilmakuvalla ojasta. Viemärivuodon todelliset seuraukset pitää selvittää, sillä kokonaisuutena kyseessä saattaa olla vakava ympäristörikos. Asiasta on ilmoitettu 14.9.2016 Keski-Suomen ELY-keskukselle. Jatkotoimia harkitaan.

 

5. "Näkemäanalyysista” ja ”kurkistusaukoista”

Kuntalaisten vetoomus Väinölänrannan alueen kaavoittamisesta ja kunnostamisesta kaikille kaupunkilaisille yhteiseen virkistyskäyttöön ei herätä kaupungin selittäjissä mitään vastakaikua. Kuntalaiset ovat esittäneet vaihtoehtoja kerrostalo- ja rivitalorakentamiselle aivan ensimmäisestä kaavasuunnitelmasta asti. Kaupungin selityksen mukaan Väinölänrannan kaavassa osa tontista on jo nyt varattu virkistys- ja puistokäyttöön aina rantaa myöten (ts. rantaan rakennettavien rivitalojen pihapiiriin ja läheisyyteen). Nämä virkistysalueet sijaitsevat käytännössä autokatoksella eristettyjen kerrostalojen ja rivitalojen omilla pihamailla ja välittömässä läheisyydessä, joten ne ovat rinnastettavissa yksityisalueisiin. Tuskin kukaan kyläläisistä menee toisten pihoihin, pihaan rajoittuville ranta-alueille tai terassien viereen virkistäytymään ja katselemaan maisemia, minkä pitäisi olla kaikille ihan arkijärjen ja hyvien tapojen pohjalta itsestäänselvää.

Äijälän talossa  7.5.2014 pidetyssä kokouksessa kaupunginarkkitehti Tapani Tommilalta kysyttiin asiasta, eikä hän nähnyt estettä sille, etteikö kylänväki voisi ottaa tavakseen vierailla kerrostalojen ja rivitalojen pihamailla. Kaavasta vastaavalta arkkitehdilta tiedusteltiin lisäksi, miten hän arvioi uusien kerrostalo- ja rivitaloasukkaiden suhtautuvan siihen, että entiset kyläläiset käyttäisivät heidän pihamaitaan, nurmikoitaan ja hiekkalaatikoitaan virkistysalueinaan. Kaavoitusarkkitehdin mielestä rantaan voi katsella kylän puolelta myös ”kerrostalojen väleihin sitä varten jätetyistä kurkistusaukoista”. Näitä ”kurkistusaukkoja” esitellään kaupungin selityksessä ”näkemäanalyysiin” vedoten niin, että ”näkymät tulevat uudisrakentamisen seurauksena muuttumaan ja osittain kaventumaan, mutta kenenkään rantanäkymiä ei kokonaan estetä”. Tällainen saivartelu ja tyhjät lupaukset siitä, ettei kenenkään näkymä muka ”esty” vaan pelkästään ”muuttuu”, ei kestä lähempää tarkastelua. Yksikään kiinteistöfirma ei voi myydä ja markkinoida asuntoja järvi- tai puistonäköalalla, jos todellinen näkymä on päällystetyn tien toisella puolella kohoava viisikerroksinen kerrostalo- ja rivitalokortteli yhtenäisen autokatoksen takana. Vastaavasti  Jyväskylän kaupunkikaan ei voi ”myydä ja markkinoida” Väinölänrannan kiistanalaista kaavaa kuntalaisille väittämällä, että se on jotain muuta kuin mitä se todella on.

On päivänselvää, että näkymä rantaan sulkeutuu kylän suunnasta täysin, ja että eteläsuunnassa kohoavat viisikerroksiset kerrostalot lisäksi pimentävät ja varjostavat kylämaiseman Suomen oloissa suurimman osan vuotta. Rantanäkymä itsessään ei muutu, se vain siirtyy rantaan asti rakennettavien rivitalojen ja rannan suuntaan avautuvien kerrostaloasuntojen asukkaille. Tässäkään kohtaa kaupungin selittäjät eivät löydä muuta perustetta näkemyksilleen kuin jo aiemmin mainitun maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3. momentin, jonka pohjalta yritetään täysin harhaanjohtavasti todistella, ettei näkymän muutos ratkaisevasti huonompaan suuntaan eli idyllisestä rantamaisemasta massiiviseen kerrostalonäkymään, olisi ”elinympäristön laadun tai kiinteistönomistajien tai -haltijoiden näkökulmasta kohtuutonta”. Kohtuullisuuden ja kohtuuttomuuden tarkempi määrittely jää jälleen puuttumaan. Selityksessä ei oteta lainkaan huomioon, että näkymän ”muutos” koskee myös muitakin kuin kiinteistönomistajia ja -haltijoita. Se koskee Väinölän alueen asukkaita kokonaisuudessaan.

Tosiasia on, että Väinölänrannan alueelle kaavoitetut virkistysalueet on käytännössä suunniteltu lisäämään eristetyn kerrostalo- ja rivitalokorttelin vetovoimaisuutta ja lisäämään asuntojen myyntiä, ja sellaisina kaavaan merkityt viheralueet on tarkoitettu lähinnä Väinölänrannan yksityisten osakkeenomistajien käyttöön.

6.    Kaupunkikuvasta

Kaupungin selityksessä otetaan kantaa Väinölänrantaan suunniteltujen kerrostalojen korkeuteen kaupunkikuvan pohjalta. Kuntalaisten vastustaessa kaavaa ja valittaessa siitä on suunniteltujen kerrostalojen kerrosluku koko ajan entisestään noussut. Uusimmassa asemakaavassa kerrostalojen korkeus on kohonnut alkuperäisen suunnitelman kahdesta jo viiteen. Ylimmän kerroksen päälle tulee vielä talon tekniikkakerros (ilmastointi- ym. talon tekniikkalaitteet). Kerrostalojen korkeuden nousuun on voinut vaikuttaa myös se tosiasia, että alueen välittömässä läheisyydessä on varmistettu sijaitsevan lailla suojellun liito-oravan reviiri. Koska tontin rakennettavaksi aiottua pinta-alaa on jouduttu rajaamaan liito-oravien reviirialueeseen, rakennusoikeus on Väinölänrannan kaavassa ”pakattu” yhä pienemmälle pinta-alalle. Samalla kerrostalojen korkeutta on jouduttu nostamaan, koska Väinölänrannan tontti kaikkine puhdistus- ym. kuluineen on todella kallista maata. Rakennuttaja haluaa investoinnelleen parhaan mahdollisen tuoton. Koska asuntojen määrästä ei voida tinkiä, asuntoja on kasattu yhä korkeammiksi kerroksiksi odotetun myyntituoton saavuttamiseksi. Liito-orava ei kuitenkaan ole pysynyt Jyväskylän kaupungin asemakaavassa sille rajoitetulla reviirialueella. Helmikuun puolivälissä 2017 liito-oravaa on havaittu Väinölänrannan tuntumassa aina Äijäläntiellä asti.

Koska Väinölänrannan asemakaavaan ovat todennäköisesti vaikuttaneet pikemminkin taloudelliset kuin ”kaupunkikuvaan” liittyvät seikat, kuntalaisten aiheellinen kysymys siitä, miksei Väinölänrantaa voida kaavoittaa ja kunnostaa kaikille yhteiseksi puisto- ja virkistysalueeksi, mikä tukisi UNESCO:n näkemystä, on ymmärrettävä sekä kaupungin että rakennuttajan puolelta ”liian kalliiksi” ratkaisuksi verrattuna kerrostalokorttelilla tavoiteltuihin voittoihin. Väinölänrannan kaava-alue on Päijänteen pohjoispään viimeisimpiä rakentamattomia ranta-alueita. Päijät-Hämeen hanke-esityksessä vuodelle 2016–2017 Päijänteellä on käynnissä UNESCO:n biosfäärihanke. Hanketta vievät eteenpäin Lahden seudun ympäristöpalvelut, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Hankkeeseen on budjetoitu miljoonaa euroa. Väinölänrannan tontti soveltuisi kunnostettuna erittäin hyvin puisto- ja virkistysalueeksi. Sellaista ei Päijänteen pohjoispäässä ole, eikä ihan lähimaillakaan. Pitkällä aikavälillä sitoutuminen UNESCO:n hankkeeseen ja Väinölänrannan kaavoittaminen Pohjois-Päijänteen järvimaisemien ”suurnäkymään” sopivaksi viheralueeksi nostaisi Jyväskylän profiilia ja imagoa kulttuurin, koulutuksen, sivistyksen ja puhtaan luonnon edelläkävijänä. Lyhytnäköisen ja nopeita voittoja tavoittelevan rantarakentamisen sijaan Jyväskylän kaupungin kannattaisi panostaa aidosti ainutlaatuisten luonto- ja kulttuurimaisemiensa kehittämiseen kestävällä tavalla.

Kuntalaisten esitys Väinölänrannan kaavoittamiseksi vaihtoehtoisesti vaikkapa pientaloalueeksi, järven vastarannalla sijaitsevan Samulinniemen tapaan, on torjuttu kaupungin selityksessä yhtä jyrkästi kuin ehdotus puistoalueestakin, ja todellisuudessa aivan samasta syystä. Väinölänrannan arvoa mitataan käytännössä vain rahassa. Kerros- ja rivitalokorttelista haviteltu taloudellinen hyöty määrää kaavan ilmeen. Kuntalaisten vaihtoehtoiset visiot ollut pakko sivuuttaa harhauttamalla keskustelu koskemaan sellaisia rakennustaiteessa tulkinnanvaraisia makuasioita kuin ”rakennusten välinen jännite” tai ”Jyväskylän portti Päijänteelle”. Tätä päivälehtien taidekritiikistä ammentavaa mielikuvien kukkaiskieltä tuetaan viittauksilla ”kaupunkikuvaan” tai ”suurnäkymään”.

Kaupungin selittäjät eivät halua nähdä todellista vastaavuutta Väinölänrannan ja Samulinniemen välillä, vaikka vastarannat ovat suoraan näkö- ja kuuloetäisyydellä toisistaan. Kaupungin selitys perusteineen ontuu pahasti. Sen tarkoituksena on yrittää todistella Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, etteivät Samulinniemen pientaloalue ja sen vastarannalla sijaitseva Väinölänranta sovi tulkittaviksi vastinpareina, koska kaksi pientaloaluetta ei muka tuota välilleen samanlaista ”rakennusten välistä jännitettä” kuin vaikkapa Lutakon ja Äijälänrannan 12-, 15- ja 13-kerroksiset mahtipontiset tornitalot. Kaavoittajan tekstissä sanotaan: ”Suurmaiseman mittakaavassa kaksikerroksiset talot eivät tule riittävästi näkyviin eikä rakennusten väliin synny silmin havaittavaa jännitettä. Siten on perusteltua rakentaa Väinölänrantaa eri mittakaavan rakentamisella kuin Samulinniemen asuinaluetta.” Tämä on täysin tuulesta temmattua esteetiikalla esitelmöivää jargonia. Se, että Jyväskylässä on sekä korkeita että matalia taloja, ei tuota mitään automaattista perustetta rakentaa Samulinniemen vastarannalle ”jännittynyttä” kerrostalokorttelia.

Kaavoittajan selitys puhuu pikemminkin kuntalaisten näkemyksen puolesta. Jollei Samulinniemen puolella ei ole ”jännittyneisyyteen” virittäytyneitä korkeita kerrostaloja, miksi rakentaa niitä vastarannalle Väinölänrantaankaan? Tässä ”suurnäkymässä” kaksi toisiaan hyvin läheisillä vastarannoilla sijaitsevaa pientaloaluetta voisivat luoda välilleen jonkinlaista harmoniaa ja tasapainoa pikemmin kuin keinotekoista ja yksipuolista ”jännitettä”. Väinölänrannan kaavoittaminen ja kunnostaminen puisto- ja virkistysalueeksi sopisi pientaloaluevaihtoehdon lailla Samulinniemen vastapariksi, ja samalla puistoalue toteuttaisi kaavoittajan näkemyksen siitä, että Väinölänrantaa voidaan rakentaa myös eri tavoin kuin Samulinniemeä. Selityksessä siteerattu kaavoittajan puhe ”suurnäkymästä” on ymmärrettävä kaavoittajan suunnitelman markkinointitekstiksi. Jyväskylän ”suurnäkymään” sisältyy yhtä lailla luonto- ja järvimaisemia, pientaloalueita, metsää, uimarantoja ja jopa kesämökkejä kuin ”keskenään jännitteisiä” kerros- ja tornitaloja. Ehkä nämäkin rakentamisen elementit voisivat rytmittää ja rauhoittaa toisiaan?  

Suurnäkymässä on otettava huomioon koko Pohjois-Päijänne ja UNESCO:n näkemys siitä. Kyse ei ole pelkästään Äijälänsalmesta ja sen lähiympäristöstä vaan paljon suuremmasta järvimaiseman kokonaisuudesta. Ylipäätään kaupungin selityksessä esitetty kerrostalojen ”jännitepuhe” edustaa vain yhden kaavoittajan omaa esteettistä näkemystä, joka ei ole sen pätevämpi kuin jonkun toisen kaavoittajan näkemys. Vielä luultavammin selityksen perustelujen tosiasiallisena tarkoituksena on tukea kaupungin ja rakennuttajan näkemystä siitä, kuinka Väinölänrannan asemakaavasta saadaan mahdollisimman tuottava.

7.    Kaavoituskatsaus 2015–2017 ja ”Asumisvisio 2025”

Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaukseeen 2015–2017 sisältyy ”Asumisvisio 2025”, jonka avaa hieno otsikko: ”Asuminen on muutakin kuin asunto”. (Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus 2015–2017 ja Asumisvisio 2025, s. 9.)

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kaavoitusohjelma/kaavoituskatsaus_jkl_2015_2017.pdf

Väinölän asukkaat haluavat omalla vastaselityksellään ja aiemmin jättämillään valituksilla yhtyä ”Asumisvisio 2025:n” otsikon sanomaan – asuminen on todellakin aivan muuta kuin pelkkä asunto ja seinät. Elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on asumisen kannalta ratkaisevan tärkeää, ja juuri tätä elämisen ja asumisen laatua Väinölässä halutaan varjella ja kehittää tasapainossa luonto- ja maisema-arvojen kanssa yhä edelleen. Kuntalaiset esittävät, että Jyväskylän kaupunki sitoutuisi aidosti omiin periaatteisiinsa ja visioihinsa niin, ettei se laatisi niiden kanssa selkeästi ristiriitaisia asemakaavoja, joiden ”sovellusalaa” hyväksikäyttämällä kaupunki voi periaatteessa tehdä kaikkea muuta kuin mitä se julkisesti lupaa ja esittää. Väinölänrannan asemakaava tulisi kumota ja alueen koko suunnittelu aloittaa uudestaan Jyväskylän julkisten periaatteiden ja visioiden sekä alueen asukkaiden rehellisen kuulemisen ja heidän laillisen vaikutusvaltansa tunnustamisen pohjalta.

Kuntalaiset haluavat kiinnittää Korkeimman hallinto-oikeuden huomion Väinölänrannan kaavan suhteesta Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaukseen 2015–2017. Kaavoituskatsaus ”sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät yleis- ja asemakaavakohteet. Katsaus sisältää myös arvion tonttivarannon riittävyydestä Jyväskylässä.” (s. 3.) Väinölänrannan kaavaa ei ole merkitty tähän katsaukseen, eikä kaupunki siis itse pidä sitä erityisen merkittävänä. Kaavapäätöksen kumoaminen ei siten voi aiheuttaa Jyväskylän kaupungille mitään ”merkittävää tai kohtuutonta haittaa”.

Kaavoituskatsauksessa todetaan myös seuraavaa: ”Kaavoitusohjelma perustuu kaupunkirakennepalveluiden strategioihin ja linjauksiin sekä maankäytön toteutusohjelmaan KymppiR2014 ja Asumisvisioon 2025. Maankäytön toteutusohjelman mukainen tonttitarjonta Jyväskylässä on alueellisesti ja laadullisesti monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. Sen lisäksi kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin.” (s. 3.) Väinölänrannan kaavan kumoaminen sopii hyvin Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen tavoitteisiin, sillä juuri monipuolisia vaihtoehtoja rantaan asti ulottuvalle rivitalo-  ja kerrostalorakentamiselle kuntalaiset ovat Väinölän kylässä toivoneet. Kaupungin lupaus kaikenlaisten asumismieltymysten huomioimisesta, myös maaseudun kylien ja taajamien sekä viihtyisten pientaloalueiden, kuulostaa hyvältä askeleelta Väinölänrannan asemakaavan kumoamiseksi.

Jyväskylän kaupungin ”Asumisvisio 2025” kertoo suuntaviivat Jyväskylän asumiselle tulevaisuudessa. ”Jyväskylän kilpailukykyinen ja vetovoimainen asuminen perustuu monipuolisuuteen ja alueelliseen tasapainoon. Rakentamisen paikkoja syntyy keskustaan, aluekeskuksiin ja maaseudulle.” (s. 9.) Lupaus alueellisesta tasapainosta ja maaseutumaisesta rakentamisesta sopii hyvin kuntalaisten käsitykseen siitä, millä tavalla Väinölänrantaa tulisi kunnostaa ja rakentaa maaseutumaiseen kylämaisemaan sopivaksi.

Kaupungin asumisvisiossa rakentamisessa otetaan huomioon hyvät kulkuyhteydet, joustavuus, suvaitsevaisuus ja erilaiset vaihtoehdot: ”Rakentaminen on resurssiviisasta ja hallittua täydennysrakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuminen on joustavaa ja suvaitsevaa tarjoten erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.” (s. 9.) Väinölänrannan kaavan kumoaminen antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa kaikki visiossa esitetyt tavoitteet. Sen sijaan resurssien haaskaaminen massiiviseen kerrostalorakentamiseen entisen maalaiskunnan alueella, jossa tiet ovat pieniä ja melko huonossa kunnossa, ei ole pitkän päälle taloudellisesti eikä imagollisesti järkevää. Alueella asuu tällä hetkellä runsaasti vanhuksia ja lapsiperheitä, jotka nauttivat nimenomaan maalaismaisesta ja rauhallisesta elämäntavasta riittävän lähellä kaupunkia.

”Jyväskylässä asutaan kaupungissa lähellä työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Järvi- ja metsämaisemien keskelle syntyy koteja kymmenille tuhansille jyväskyläläisille.” (s. 9.) Tämä on ”Asumisvision” heikoin kohta. Painajaismainen visio kaikkien metsä- ja järvimaisemien kansoittamisesta kymmenillä tuhansilla asukkailla ei ole sopusoinnussa vision aikaisempien tavoitteiden kanssa kuin siinä tapauksessa, että muutkin kuin kerrostalot hyväksytään asemakaavoihin tasavertaisina vaihtoehtoina, ja uudisrakentaminen sopeutetaan harmonisesti alueella jo olemassaolevaan rakennuskantaan. On otettava huomioon, ettei Jyväskylässäkään asumistarve ole sama asia kuin rakennustarve. Väinölän vieressä sijaitsevalla asuntomessualueella Äijälänrannassa on jäänyt paljon suunniteltua rakentamista tekemättä, koska edellisetkään asunnot eivät ole menneet kaupaksi toivotulla tavalla. Siksi Väinölänrannankin todellinen rakennustarve tulisi arvioida uudestaan realistiselta pohjalta.

Asemakaavoituksen osalta kaupungin ”Asumisvisiossa” todetaan seuraavaa: ”Asemakaavoituksen vuosien 2015–2017 työohjelmassa on useita keskustan kehittämistä tukevia kaavoitushankkeita, joiden tavoitteena on lisätä keskustan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Kankaan alueen kehittäminen jatkuu kuten myös aluekeskuksien monimuotoinen täydennysrakentaminen.” (s. 10) Väinölänrantaa ei mainita Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen ja ”Asumisvision” keskeisissä kaavoitushankkeissa lainkaan. Väinölänrannan asemakaava ei siten myöskään edistä Jyväskylän keskustan vetovoimaisuutta. Väinölänrantaa ei tule siksi liittää ”suurmaisemassakaan” keskustan alueeseen kuuluvien tai keskustaa tukevien kaava-alueiden kokonaisuuteen, vaan Pohjois-Päijänteen järvimaiseman yhteyteen, jonne se luonnollisesti kuuluu ja jota se osaltaan tukee. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätösten kumoaminen sopii Jyväskylän kaupungin omaan visioon siitä, että kaupunkimainen ja urbaani rakentaminen kuuluu luontevasti keskustaan tai sitä tukeville alueelle, eikä perinteisiin maalaiskyliin, kuten Väinölään. Väinölänrannan kehittämiseen osana Pohjois-Päijänteen kokonaisuutta voidaan hätiköityjen päätösten kumoamisen jälkeen ryhtyä uudestaan paremman ja ympäristöystävällisemmän asemakaavasuunnitelman kanssa.

”Asemakaavoitusta työllistävät myös useat kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomistajien hakemat kaavamuutokset.” (s. 10.) Väinölän kylä näkyy sivun 11 aluekartassa, joka esittää keskustaajaman ja lähikeskusten kaavoituskohteet.  Väinölänrantaa ei ole merkitty kartassa kiireelliseksi tai ylipäätään minkäänlaiseksi kaupungin keskustaajaman tai sen lähikeskusten kaavahankkeeksi. Koska Väinölänrannan kaava ei ole kaupungin merkittävien ja kiireellisten kaavahankkeiden joukossa, se voidaan aivan hyvin kumota ja korvata rauhassa paremmalla, ”Asumisvisio 2025”:n tavoitteisiin aidosti sopivalla asemakaavasuunnitelmalla. Kuntalaiset osallistuvat mielellään uuden ja paremman asemakaavan suunnittelun tarjoamiin mahdollisuuksiin prosessin kaikissa vaiheissa. Väinölän asukkaat haluavat edelleen vaikuttaa oman elinympäristönsä laatuun, viihtyvyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon hyvässä hengessä ja yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa.