Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Väinölässä!

Väinölänrannan kaava on ristiriidassa Jyväskylän kaupungin oman rakennusjärjestyksen kanssa

Jyväskylän kaupungin Väinölänrantaa koskeva kaavahanke, jossa perinteiseen maaseutumiljööseen, Pohjois-Päijänteen rannan välittömään läheisyyteen ja Väinölän kylän pientaloalueen eteen, entisen teollisuuskäytön saastuttamalle ja asuinrakentamiseen kelvottomalle maaperälle, rakennettaisiin 5-kerroksinen kerrostalo- ja rivitalokortteli, on vastoin Jyväskylän kaupungin omaa julkista rakennusjärjestystä.

Kerrostalohanke Väinölänrannan puolella ei ota millään tavalla huomioon yhtäkään Jyväskylän kaupungin oman ja itse laatiman rakennusjärjestyksen tai rantarakentamisen periaatetta.

Jyväskylän kaupunki antaa Väinölänrannan kaavahankkeen osalta omia määräyksiään rikkovan rakennusoikeuden suosimalleen rakennuttajalle, ja asettaa siten kuntalaiset eriarvoiseen asemaan keskenään.

Lähteet:

http://www.jyvaskyla.fi/rakennus/ohjeitasuunnitteluun/luonnos/rakennusjarjestys

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/43361_Rakennusjarjestys2009_.pdf 

Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset rantarakentamisesta:

Rakentaminen rantaviivaan asti on kielletty jo Jyväskylän kaupungin omassa rakennusjärjestyksessä. Kerrostalo- ja rivitalorakentaminen Päijänteen rantaviivaan asti rikkoo Jyväskylän kaupungin omia määräyksiä ja tuhoaa Väinölän kylän yhdyskuntarakenteen. Kaupungin rakennusjärjestyksessä edellytetyn turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja sosiaalisesti toimivan elin- ja toimintaympäristön kaikki edellytykset toteutuvat parhaiten ottamalla huomioon Väinölän kylän jo olemassa oleva rakennuskanta ja ilme suunnitelmallisesti rakennettuna pientaloalueena, johon Väinölänranta sopisi parhaiten yhteiskäyttöön kunnostettuna puisto- ja virkistysalueena.

1. päivänä tammikuuta 2009 voimaan tullut Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko Jyväskylän alueella. Lakisääteisessä rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat rakentamista koskevat tarpeelliset määräykset. Väinölänrannan kerrostalokortteliin perustuva kaavahanke ei silti huomioi millään muotoa paikallisia olosuhteita Väinölänrannan alueella ja sen lähiympäristössä.

Rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen, hyvän elinympäristön toteuttamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan olevan rakennuskannan ja elinympäristön säilyttämiseen. Määräyksillä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Väinölänrannan kaavassa, jossa kerrostalo- ja rivitalorakentaminen ulottuu rantaviivaan asti, ei millään tavalla toteudu hyvä yhdyskuntasuunnittelu Väinölän alueella. Kerrostalokortteli ei sovi ollenkaan kylämiljööseen eikä se edes pyri toteuttamaan hyvän elinympäristön edellytyksiä. Väinölänrannan kaavassa ei myöskään pyritä säilyttämään Väinölän kylän elinympäristöä jo olemassa olevan, nykyisen rakennuskannan mukaisena, viihtyisänä ja turvallisena pientaloalueena.

Rakennusjärjestyksen tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö ohjaamalla alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista, jossa otetaan huomioon myös lasten ja ikäihmisten sekä erityisryhmien tarpeet. Tavoitteena on myös yhtenäistää rakentamisen ohjausta lähikuntien kanssa. Väinölän kylän alue on juuri nykyisellään turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö, missä asuu huomattavan paljon alueelle muuttaneita lapsiperheitä ja monien vuosikymmenien ajan alueella asuneita  ikäihmisiä. Väinölän kylän asukkaat vastustavat suoraan kylän pientaloalueen ja kylän pääkadun eteen suunniteltua useiden korkeiden kerrostalojen ja rivitalojen erillistä korttelia, joka tuhoaa täysin elinvoimaisen ja vireän kyläyhteisön infrastruktuurin, ilmeen, identiteetin, yhteisen rantamaiseman ja kaikki turvallisen yhteisöasumisen edellytykset. Väinölänrantaa vastapäätä Päijänteen vastarannalla sijaitsee Samulinniemen pientaloalue, joka sopii hyvin järvinäkymän kokonaisuuteen.

29 § Rakennuksen sijainti ja sopeutuminen rantaan rajoittuvalle rakennuspaikalle

Määräys: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen sen lisäksi mitä kappaleessa 3 ”Rakentaminen yleensä” on määrätty. Tätä määräystä ei ole noudatettu Väinölänrannan kaavassa.

Rakennuspaikalla tulee ranta-alueen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain sen harventaminen on sallittua. Väinölänrannan kaavan kerrostalo-ja rivitalorakentaminen ei kykene täyttämään tätä määräystä. Alueen koko kasvillisuus tulee hävitettäväksi kerros- ja rivitalokorttelin tieltä.

Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee lomarakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä ja vakituiseen asumiseen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla vähintään 80 metriä.  Väinölänrannan kaavahankkeessa vakituiseen asumiseen tarkoitetun kerrostalo- ja rivitalokorttelin rakennussuunnitelma ulottuu aivan Päijänteen rantaviivaan asti.

Rakennus tulee rakentaa siten, että alapohjan alin taso on vähintään yhden metrin ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, alimman lattiatason on oltava vähintään 1,7 metriä keskivedenpintaa korkeammalla. Etäisyysvaatimukseen vaikuttavat aina maaston muoto ja muut luonnonolosuhteet.  Väinölänrantaan suunniteltu kerros- ja rivitalojen kokonaisuus rikkoo tätä määräystä ulottuessaan terasseineen aivan Pohjois-Päijänteen vesirajaan.

Rannalla sijaitsevaan rakennukseen tai rakennelmaan liittyvä avoterassi ei saa olla 12 neliötä suurempi eikä se saa sijaita 10 metriä lähempänä rantaviivaa.  Väinölänrantaan kaavailtujen rivitalojen terassit ovat kiinteästi Päijänteen rantaviivaan suunniteltuja.  

Viittaus MRL 72 §, 116 §, 117 § ja 135 § Maa- ja metsätalousministeriön opas A Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Vedenkorkeutta ja sortumariskejä koskevia ohjeita ja määräyksiä ei ole riittävästi huomioitu Väinölänrannan kaavoituksessa kerrostalo- ja rivitaloalueeksi.

Hallinto-oikeuden päätös

Hallinto-oikeuden päätös puoltaa kerrostalolähiön rakentamista Väinölänrantaan, Pohjois-Päijänteen ranta-alueelle, on ollut valtava järkytys koko Väinölän kyläyhteisölle ja erityisesti kaikille heille, jotka yhä ovat uskoneet Suomen perustuslain ja hyvän hallintotavan voittoon tässä asiassa.

Kuinka on ylipäätään mahdollista, että hallintoviranomaiset, joille on toimitettu kaikki mahdollinen ja perusteltu tieto asiasta, sekä aidosti asiasta välittävien ihmisten vetoomus Väinölän kyläyhteisön elinvoimaisen ja luonnonläheisen elämäntavan säilyttämisestä kehittämällä aluetta viihtyisänä pientaloalueena, voivat jättää todelliset, Väinölässä entuudestaan asuvat ihmiset näin kylmästi huomioimatta?

Kyläläiset ovat kuluneen vuoden aikana itse ja oma-aloitteisesti palkanneet lakiapua avukseen tämän Jyväskylän kaupungin mauttoman kaavahankkeen toteutumisen vastustamisessa. Kaiken järjen mukaan valittajia, joita on monia kymmeniä, tulisi kuunnella asiassa. Kyseessä on kokonaisen kyläyhteisön enemmistön kanta. Kaikki eivät aina jaksa uskoa yhteisen vastarinnan voimaan, sillä kuntalaisten useiden valituskierrosten ja näennäisten kuulemiskierrosten myötä Väinölänrantaan suunniteltujen kerrostalojen kerrosluku on koko ajan vain kasvanut, ja ensimmäisten suunnitelmien kahdesta ja kolmesta on päästy jo viiteen. Kaava-alue rajoittuu laissa suojeltujen liito-oravien reviiriin, joten kalliin tontin rakennusoikeus ja asuntomyynnistä odotettu tuotto on nähtävästi haluttu maksimoida lisäämällä rakennettavien kerrostalojen kerroslukuja. Kyläläiset keskustelevat asiasta vilkkaasti, mutta moni epäilee todellisia vaikutusmahdollisuuksiaan ja ehkä myös arkailee pitää asiasta julkisesti ääntä.

Tämä onkin asian kaikkein surullisin puoli. Kuinka olemme voineet päätyä juuri Jyväskylässä, eli "Suomen Ateenassa", sellaiseen kansalaisyhteiskuntaan, missä tavallinen vapaa ihminen ei aina uskalla avata reippaasti suutaan, vaan pelkää automaattisesti vallanpitäjien foucaultlaista "Tarkkailla ja rangaista" -metodia? Mitä meille suomalaisille on tapahtumassa? Emmekö enää osaa tai uskalla pitää puoliamme vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa? Vai uskommeko sisimmässämme sittenkin ylimielisen sanelupolitiikan voittoon?

Herätkää, ihmiset!

Väinölänranta ilmakuvassa

Väinölänranta ilmakuvassa spiikattuna

Yllä olevasta linkistä pääsee katsomaan Väinölän kylän Youtube-kanavalle ladattua, spiikattua ilmakuvavideota. Video havainnollistaa alueen historiaa, nykyisyyttä ja alueelle suunniteltua Jyväskylän kaupungin kaavahanketta kerrostalo- ja rivitalokorttelina.

Alla oleva videoupotus saattaa näkyä blogissa laadullisesti heikompana kuin yllä olevan linkin takaa aukeava Youtube-video.

 

Väinölänrannan kaava-alue on Päijänteen pohjoispään viimeisimpiä rakentamattomia ranta-alueita. Päijät-Hämeen hanke-esityksessä vuodelle 2016–2017 Päijänteellä on käynnissä UNESCO:n biosfäärihanke. Hanketta vievät eteenpäin Lahden seudun ympäristöpalvelut, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Hankkeeseen on budjetoitu miljoonaa euroa.

Tontilla on ollut teollista toimintaa 1800-luvun lopulta lähtien: sahatoimintaa, laivojen, kattiloiden ym. koneiden valmistusta ja korjausta sekä viimeisimpänä kaatopaikkajyrien ja muovituotteiden valmistusta. Tämä loppui vuonna 1993, kun tuhopoltto hävitti tehtaan. Varsinkin tontin länsiosassa maaperä on tehdaskäytön takia ollut alttiina saastekuormalle.

Väinölänrannan tontti rajoittuu pohjoisesta Äijäläntiehen. Sen takana on Väinölän kylä, joka koostuu pelkästään omakoti- ja rivitaloasutuksesta. Lännessä tontti rajoittuu Väinölän telakkaan. Se on Päijänteellä harvinainen – ellei peräti ainut – telakka, jossa isotkin laivat voidaan vetää kuivalle maalle katsastusta varten. Tontin itäosa on Jyväskylän kaupungin omistamaa aluetta ja osaksi täyttömaata. Itäreunassa sijaitsee myös liito-oravien reviiri. Etelän suuntaan aukeaa Päijänne, josta lähimmällä vastarannalla näkyy Samulinniemen omakotialue. Näiden kahden rannan välistä kulkee laivareitti länteen Äijälänsalmen läpi Jyväsjärvelle ja Jyväskylän satamaan.

Tonttia halkoo kaksi uomaa, jotka näkyvät hyvin kuvassa. Läntinen uoma alkaa tontilta ja laskee Päijänteeseen. Tällä hetkellä uomassa seisoo haisevaa liejua, joka ilmeisesti tulee uomasta noin 20 m länteen olevasta maanalaisesta säiliöstä sulamisvesien nostattamana. Toista uomaa pitkin Päijänteeseen laskee kylää halkova, myrkkyojaksi sanottu puro. Puro on puhdistettu vaihtamalla maata. Puhdistus ei ole ulottunut puron latvalla olevaan sakeuttamisaltaaseen, johon ovat päätyneet aikoinaan alueella toimineen valimon ja pinnoituslaitoksen jätevedet.

Ilmakuvasta näkyvät hyvin vanhan, tuhopoltossa tuhoutuneen teollisuusrakennuksen perustukset, jotka ovat edelleen käsittelemättä, kuten maanalainen betonisäiliö.

Alue on vaikeakulkuista, risukkoista ja kivikkoista. Nykyisessä kunnossaan tontti ei houkuttele kävijöitä tai luonnonystäviä. Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin tehty havaintoja mm. viitasammakosta.

Jyväskylän kaupungin kaavasuunnitelma, jossa tontille rakennettaisiin kerrostalo- ja rivitalokortteli, käytännössä sulkee näkymän lisäksi kyläläisten ja kaupunkilaisten pääsyn Päijänteen rantaan. Alueelle kaavaillut viisikerroksiset kerrostalot tuhoaisivat koko kylämiljöön ja rantaviivalle aiotut rivitalot tekisivät rannasta yksityisen.

Väinölänrannan tontti soveltuisi kunnostettuna hyvin puisto- ja virkistysalueeksi. Sellaista ei Päijänteen pohjoispäässä ole, eikä ihan lähimaillakaan. Maaperää on jo tontin omistaja puhdistanut, mutta lisäpuhdistamista tarvitaan yhä, jotta alueesta saataisiin ihmisille turvallinen ja käyttökelpoinen. Kerrostalorakentamiselle löytyy vapaata maata yllin kyllin lähempänä kaupunkia ja palveluita.